Rovaniemellä Suomen kaupungeista kuudenneksi vähiten tyhjiä liikehuoneistoja

Rovaniemen keskusta web
Elinvoimatiedot 2018 Suomen 34 keskustasta – Rovaniemi mukana ensimmäistä kertaa   

Rovaniemi on osallistunut ensimmäistä kertaa kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittymistä selvittävään tutkimukseen, jossa on mukana 34 kaupunkikeskustaa. Rovaniemen keskustan elinvoimalaskenta tehtiin Rovaniemen Kehitys Oy:n toimeksiannosta.

Oulun keskustan elinvoima harppasi vuodessa eniten (+ 8,55 %). Toiseksi vahvinta (+ 7,97 %) kasvu oli Tampereella, jossa keskustan elinvoima hypähti Kauppakeskus Ratinan avaamisen jälkeen. Kolmannelle sijalle sijoittui Espoo. Tulokset kertovat, että eri kaupungit panostavat keskustojensa kehittämiseen, mutta on myös huomattavissa, että kun suuret hankkeet valmistuvat niin kaupunkien elinvoimaindeksi pomppaa.

Elinvoimalaskennat perustuvat seurantatietoihin. Tulos suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Näin syntyy kyseiselle keskustalle oma elinvoimaluku, Vitaly Index, jonka avulla seurataan omaa kehittymistä vuosittain. Rovaniemi oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa, joten varsinaisia kaupungin elinvoiman kehityslukuja ei ole vielä tänä vuonna tarjolla.

”Pari mielenkiintoista elinvoimalukua Rovaniemeltä kannattaa kuitenkaan esille.   Mitä enemmän lauantaiyrityksiä ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja, sitä elinvoimaisempi keskusta on. Näissä Rovaniemi nousi keskiarvon yläpuolelle”, kertoo toimitusjohtaja Juha Seppälä Rovaniemen Kehitys Oy.stä.

Keskimääräistä vähemmän tyhjiä liikehuoneistoja, lauantaikaupan osuus keskivertoa parempaa 

Tyhjien liikehuoneistojen määrä ja muutokset kuvaavat osaltaan keskustan elinvoimaa. Tavoitteena on, että tyhjien liiketilojen kokonaismäärästä olisi keskustassa aina alle 10 prosenttia.

Tyhjien liikehuoneistojen voittaja on Mikkeli (3,9 %), toinen Helsinki (5,2 %) ja kolmas Vantaa (5,3 %), neljäs on Pietarsaari (5,4 %) ja viides Porvoo (5,8 %). Rovaniemi nousi kuudennelle sijalle (5,9 %) eli tyhjät liiketilat eivät ole keskeinen ongelma ydinkeskustan kehittämisessä.

Lauantaikaupan osuus 52,2 % Rovaniemellä puolestaan nostaa Rovaniemen Suomen kaupunkien keskiarvon (52,6 %) yläpuolelle. Huomioitavaa on se, että sellaisten kaupunkien kuin Lahden ja Kuopion lauantaikaupan osuus jäi reilusti alle 50:n.

Lauantaiyritykset eli lauantaisin palvelevat kivijalkayritykset ja kauppakeskukset ovat elinvoimalaskennan ydin. Näitä ovat erikoiskaupat sekä kahvilat ja ravintolat. Mitä enemmän keskustan liiketiloista on lauantaiyrityksien käytössä, sitä elinvoimaisempi keskusta on. Lauantaiyritykset näyttävät keskittyvän yhä enemmän aivan ydinkeskustoihin ja vähemmän keskustan reunoille. Ravintoloiden ja kahviloiden määrä on keskustoissa ollut usean vuoden kasvussa. Kahvilakulttuuri näyttää Suomessa vahvistuvan.

Liiketilojen laskennan suoritti FM Martti Wilhelms viemällä liiketilatiedot ALLin cityapp -tietokantaan välillä 3.-4.10.2017.

elavalogo

Mikä tutkimus? 

Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat ry on viiden vuoden ajan seurannut suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittymistä tutkimalla yhtenäisellä periaatteella rajatuissa keskustoissa liiketilojen käyttöä. Tilanne tarkistetaan vuosittain jalkautumalla ja päivittämällä muutokset tarkasti sähköiseen karttapohjaan.

Mukana vuoden 2018 tutkimuksessa olivat Rovaniemen lisäksi Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki,   Mikkeli, Porvoo, Kokkola, Hyvinkää, Rauma, Tuusula, Tornio-Haaparanta, Savonlinna, Riihimäki, Imatra, Raahe, Kemi, Heinola, Pietarsaari, Loimaa, Kalajoki ja Mänttä-Vilppula.

  • Vuoden 2018 vertailutaulukot ja -aineistot: http://allincityapp.com/   Huom. Rovaniemeltä ei vielä saatavilla vertailuaineistoja
  • Elinvoimalaskennoista vastaa FM Martti Wilhelms 050 538 4334.
  • Tilaaja on valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat ry, kaupunkikeskustat.fi